Mustia silmiä ja purppuroita vöitä

 Seminaaria ja puntinvääntöä

Paimion Action Sport Centerillä Heilimön seminaaripäivän osallistujia. Parilla miehellä ihka uusi juuri myönnetty vyö. Kuva:Tommi Putro & Petri Blomqvist

Ja taas kuluu viikko niin, ettei huomaakaan. On ollut muutama esitys, pari hylättyä työkeikkahakemusta ja runsaasti treeniä. Lisäksi kehonkoostumusmittaus mihin pääsin kaverin siivellä ilmaiseksi, Sauli Heilimön seminaari sekä pari positiivisen oloista punttitreeniä.

Lähiaikoina ovat keskittyneet treenit lukkopainiin, ensi sunnuntaina näet on no-gi SM-kisat. Eli BJJ:tä ilman pukua, pienin sääntöeroin siis sama laji kuin lukkopaini. Lisäksi kuun lopussa olisi ADCC:n amatöörien SM-kisat. Samoilla säädöillä sinne ajattelin mennä myös.

Painin lisäksi on alettu kesän penkkipunneruskisoihin maltilla valmistua. Painot kohtuullisia, treenit painin ehdoilla ja jumia vältellen. Mutta tekniikkaa ajetaan jo sisään ja perusvoimaa rakennetaan, sekä nopeusvoimaa. Kaksi kertaa viikossa punttia, ei enempää. Ja punnertavia 1 liike per treeni. Kerran kevyt, kerran nopeus, kerran perusvoima ja kerran apuliike. Eli 2 viikkoon tulee tasan kerran perusvoimaa ja kerran nopeutta, siinä kova punnertelu. Ja tosiaan, yksi liike vain, ei enempää. Kuulostaa hyödyttömältä, mutta katsotaan. Kevään painien jälkeen jää joitain viikkoja kun kamppailu taka-alalla ja tosissaan punttia. Uskon, että moni yllättyy mihin kuntoon siinä ajassa pääsee. Tai sitten ei pääse ja yllätän vain itseni!

Sami Sibakov ja Sauli Heilimö painin tuoksinassa

Treenit ovat kulkeneet kohtuullisen hyvin, pari viimeistä painikertaa tosin takkuisempaa... Tänään viimeinen  kova jumppa sensei Sibakovin ohjaamana oli tervetullutta vaihtelua. Erimittaiset sparrit ja pikku tehojen irtiotot tekivät hyvää. Jos kisoissakin olisi sama "sata lasissa"-mentaliteetti. Omassa sarjassa on neljä miestä, eli vain pari matsia edessä. Ensimmäinen vastus on nuorehko Forssalainen kaveri. Siitä toivottavasti kultamatsiin. Ja avoimiin lienee paikallaan osallistua myös jos saa mitalin ja oikeutuksen. Mahdollisimman monta ottelua aina koetan saada kun kisoihin menee. Se ei ole aina niin sanottua superraskaassa sarjassa, että vatuksia kovin montaa edes SM-kisoissa.


Viime vkl oli siis sensei Heilimö pitämässä meille kuritusta. Toinen tunti ilman pukua ja toinen puvulla. Molemmissa drillejä, tekniikkaa ja lopuksi sparria. Ihan antoisia treenejä, ja pari asiaa jäi takataskuunkin!

Ohessa muutama kuva leiriltä, kiitokset kuvista ansaitsevat Tommi Putro & Petri Blomqvist

Iloisimmat hetket leirillä koettiin ihan lopuksi, kun kaksi taistelijaa saivat hyvin ansaitut korkeammat vyöarvot!

Tuomas "Veturi" Parkkunen sai vuosien jälkeen sinisen vyön. Hänen taitonsa ja kova fysiikka ovat helposti sinisen vyön tasoa. Siksi oli äärimmäisen korkea aika antaa hänelle tämä kunnia. Ja toki samalla siirtäää kisatessaan kovempaan joukkoon kuin mitä tähän asti. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kovin jätkähaki vyönsä onnellisena, ja varmaan oli jo odottanutkin tätä.

Sinivöinen Veturi

Ja sitten vyön sai mies, jolla on jo musta vyö judossa. Hän on äärimmäisen kova treenaaja, kivikova painija ja sellainen fysiikaltaan, että itsellä täysi työ pidellä miestä vaikka 35kg ainakin on painoeroa minun hyödykseni. Olimme keränneet rahat vyöhön yhteistuumin jo ajoissa, ja purppuravyö oli jopa varustettu hänen nimellään. Vyön saaja myös o,an värivyönsä kunniaksi antoi toiselle vetäjällemme Eemeli Kotamäelle mustan silmän treeneissä. Purppuran vyön sai Heilimöltä siis judoninja ja jujutsu-juntta Sami "sensei Sikakova" Sibakov! Onnea vielä näin reilu viikkoa myöhemminkin. Hauskaa, että saatiin pidettyä salassa vyön tilaus ja muu. Oli sensei kerrankin yllätetty, painissa se kun harvemmin onnistuu!

Purppuravyö BJJ:ssä, musta judossa. Kisakokemusta kahmaloittain ja kivenkova fysiikka. Niistä on Sibakov tehty.

Sellaista tällä kertaa, varmaan seuraavaa painiaiheista päivitystä SM-kisojen jälkeen, toivottavasti mitalitäyteisin kuvin!